Toivotellaan nyt mahdollisille lukijoille uudet vuodet ennenkuin paukkuminen yltyy ihan mielettömiin.

Toistaiseksi on mennyt ihan ok. Ekan kerran kun kuuluu joku uusi ääni, sinnepäin katsotaan ja kun ei näy mitään kivaa, jatketaan haistelua. Pitää kuitenkin jo alkaa varoa lenkeillä. Niin ja pyöritään ihan tässä omissa tutuissa nurkissa. Ei tarvitse niin paljon miettiä onko joku uusi paikka vaarallinen kun se haisee yms.

Oltiin ekan kerran bc-porukan kanssa yhteistreenissä! Voi kun ne olivat taitavia...  Toiset teki jo AVO-liikkeitäkin. Me tehtiin kuitenkin ihan omia juttuja, kontaktia, kauniisti hihnassa, pikkusen seuraamista ja sellasta mitä jo pitäisi jotenkuten osata. Mun mielestä meni ihan mahtavasti. Kun mentiin paikanpäälle olisi pitänyt päästä pussailemaan kaikkia mutta heti kun alettiin tehdä jotain niin jostain syttyi keskittymislamppu päälle. Tehtiin ihan lyhyitä settejä,  leikittiin ja huilattiin välillä. Tunnin päästä mulla 38 asteen kuumessa (ja Wimman keskittymiskyvyssä )alkoi olo olla sen verran heiveröistä että lähdettiin kotiin.  Huippujuttu että saatiin porukka kasaan. Niin ja että ne huoli meidät 'kakarat' sinne mukaan. Ei tässä tarvi odotella kun pari kuukautta niin päästään varmaan 'oikeasti' yhteistreenaan liikkeitä. Jos vaikka siihen mennessä tuo pahin mä-haluun-leikkii-muiden-kun-sun-kaa kausi kääntyy mun eduks... Ainakin leikitään ja 'tottistellaan' ahkerasti. Muut koirat vaan on edelleen niiiiiiin iiiiihania....

Jaa-a, nyt sitä tuli todettua ettei vimpula-pimpula-rimpulaa voi enää päästää vapaaksi täällä 'sivistyksen' parissa. Jo toinen kerta ihan peräkkäin kun otti ritolat (ei korvia, ei järkeä) kun näki muita koiria ...ja kaukana. Ei auttanut kielto ei huuto ei vislaus ei mikään. Joku kerta vielä käy hullusti.

Omaa laiskuuttahan tuo oli. Kuume pukkaa päälle ja oli ajatuksena että koiruriepu saisi vähän liikuntaa kun mamma jaksaa madella vain pari sataa metriä ulkona ja lopun aikaa makaa sängyssä... Ei oo kivaa.

No tällä kertaa selvittiin taas säikähdyksellä, mutta neiti saa luvan oppia kunnolla peruskäskyt ennenkuin täällä enää pääsee vapaaksi. Siihen saakka koirapuistot on ainoa vapaana leikkimispaikka. Piste.

Jouluhössöt vie kaiken ajan. Mitäköhän järkee siinäkin on... kaikki sapuska & co on kuitenkin parin tunnin ilo (siis kaikki päivät mukaan laskettuna)

Viime viikonloppuna oltiin häissä Tampereella, siskon nuorin tyttö meni naimisiin. Olipa sellaiset häät etten oo koskaan ollu eikä vastaavia varmaan vastaan toiste tule. Onnea Anu ja Joonatan!

Wimma-riiviö oli ekaa kertaa sitten koirahoitolassa. Hyvin oli menny, varsin kiltti oli kuulemma ollut pennuksi (mitä se sitten ikinä mahtaakin tarkoittaa???). Eipä tuo ainakaan ollut mitenkään stressaantuneen oloinen. Sapuska maistui ja koirapuistossa ei ekan puolen tunnin aikana edes käynyt tarkistamassa menenkö hukkaan/piiloon... siis normaali.

No nyt ne hampit on sitten poistettu eläinlääkärissä.

Vähän aikaisemminkin olisi voinut mennä, nyt joudutaan tekeen 'oikaisuhoitoa'. Eli monia kertoja päivässä min 5 minuuttia kerrallaan, (mielellään 15) painetaan ja autetaan niitä kasvamaan oikeaan suuntaan. Ei näytä olevan kipuja, ainoastaan tekemisen puute vaivaa. Kaikki kovat lelut, luut yms piti ottaa pois. Niin ettei tahdo sisällä olla oikeen mitään muuta kivaa kun se piiloleikki. Alkaa vaan olla niin taitava kakara, että tarpeeksi vaikeita piiloja leluille on vaikea löytää. Ja sit kun ei saa leikkiä vetoleikkejä nin on vähän tylsää sekin....

Sisäsiisteys taisi sitten kolahtaa, ei yhtään vahinkoa vieläkään sisälle. Jos ei lasketa sitä mukaan, että leikkauksen jälkeisessä pöppyrässä laski alleen 3 kertaa. Meni takapuolen pesuhommiksi.

Videoita youtubessa:

Wimman ekat lumet ja ongelmalliset lelut

Jee!

Opin vihdoinkin editoimaan ja lisäämään Youtubeen videoita! 'Uusi' video Wimmasta 2 kuukauden ikäisenä pallerona siirretty tänään. Olipa se söpö silloin(kin) :o)) 

Lumet katoavat, mutta saatiin siitä lumiriemustakin video. Lisäilen jahka ehdin editoida....

Wimma kasvaa vauhdilla, mutta vielä on hampaiden kanssa ongelmaa. Joka toinen sanoo, että lääkäriin ja joka toinen, että kyllä ne tippuu. Ota nyt tästäkin selvää.

Kontakti alkaa olla hieno ja seuraamista tarjotaan ihan lenkilläkin vähän väliä. Perusasentokin alkaa löytyä ja maihinkin lyödään kun sille päälle satutaan. Nouto onnistuu kaikilla muilla esineillä paitsi noutokapulalla. Metalliesineetkin tulevat nätisti käteen. Hommaa piisaa :o) Sisäsiisteys taisi kolahtaa ihan kuin salama kirkkaalta taivaalta. *kop-kop* Nyt jo 5 päivää ilman yhtään vahinkoa. Mutta, eipä nuolaista ennekuin tipahtaa.

On se niin vauhdikas epeli, että saa tehdä tosissaan töitä ylimääräisen energian purkamiseen muuhunkin kuin 'pahantekoon'. Lenkkarit saa välillä kyytiä, mutta eipä juuri muut ei-sallitut.